HISTORIAN URAKAT:
TEEMA: Itsenäistä Suomea rakennetaan
TEEMA: Itsenäistä Suomea rakennetaan
Sisällissodan jälkeisten vankileirien suuret kuolleisuusluvut aiheuttivat paheksuntaa sekä Suomessa että maailmalla. Vankeja kuoli edelleen leireillä joukoittain tauteihin ja nälkään. Pahimman vihan laannuttua vuoden 1918 valkoisten puolella tajuttiin, että kymmenien tuhansien punaisten pitäminen vankileireillä ei ollut kenenkään mukaista.
Punaisten nopeat joukkoarmahtamiset kuumensivat kuitenkin tunteita voittajien keskuudessa. Monien valkoisten mielestä kapinaan ryhtyneet punaiset päästettiin liian helpolla.
Sota ja hävinneiden julma kohtelu jättivät syvät arvet suomalaisten mieliin. Noin 20 000 lasta oli jäänyt orvoksi ja ihmisiä oli kadonnut sodassa. Sodan aikana sekä punaisten että valkoiset sotilaat olivat syyllistyneet julmuuksiin. Tämä oli niin kipeä asia, että vaiettiin visusti myöhemmin.
Lisäksi punaisten oli kestettävä tappion mukanaan tuoma häpeä ja rangaistukset. Useilla paikkakunnilla punaisten tai valkoisten tekemiä surmia ja vihanpitoa ei pystytty unohtamaan yhden eikä kahdenkaan sukupolven aikana, vaan epäluulot ja toisen osapuolen välttely jatkuivat pitkään. Tämä ilmeni esimerkiksi siten, että työväestön lapset kävivät omissa urheiluseuroissaan ja iltamissa työväentalolla, kun taas valkoiset kokoontuivat suojeluskuntataloille ja nuorisoseurantaloille.
TEHTÄVÄT: Tallenna vastauksesi tiedostoon, jonka nimeksi laitat: "Itsenäinen Suomi".
TEHTÄVÄ 2.:
a) Selitä mitä tarkoittaa monarkia?
b) Miten monarkian kannattajat perustelivat Suomen muuttamista kuningaskunnaksi?
TEEMA: Punaisten ja valkoisten sota
2. Miksi valkoiset voittivat Suomen sisällissodan?
3. Kopioi alla oleva taulukko Paint-ohjelmaa käyttäen tiedostoosi. (Kysy ohjeet opettajalta.). Tulosta koko "Suomen sota" tiedosto täytä taulukko ja palauta tehtävät opettajalle.
Muista, että tehtävät arvioidaan!!
TEEMA: Kansakunta jakautuu kahtia
TEHTÄVÄ 1.: Sisällissota on jokaisella valtiolle suuri onnettomuus. Sodasta toipuminen vie vuosia. Pohdi, miksi sisällissodasta toipuminen on vaikeaa ja kestää kauan?
Kuningaskunta vai tasavalta?
Itsenäisyysjulistuksessa Suomen hallitusmuodoksi oli määritelty riippumaton tasavalta. Maan nopea ajautuminen veriseen sisällissotaan sai monet miettimään, olisiko kuningas vaaleilla valittua presidenttiä parempi vaihtoehto maan johtajaksi.
Tasavallan (AVAA LINKKI!) kannattajat vastustivat kuningashanketta, jonka katsottiin keskittävän vallan kansan sijasta yhden henkilön käsiin ja tuovan Suomeen uuden ylimysluokan.
Monarkian (AVAA LINKKI!) kannattajat uskoivat, että vahva kuningas olisi puolueiden riitojen yläpuolella ja toisi maahan sisäistä vakautta ja ulkoista turvallisuutta. Kuningashanketta puolsi suomalaisten pitkä perinne ruotsalaisten kuninkaiden ja venäläisten keisareiden alaisuudessa. Lisäksi Suomen valkoinen johto ajatteli, että Saksan tukea tarvittaisiin edelleen maan itsenäisyyden turvaamiseksi ja ulkopoliittisen aseman vahvistamiseksi. Lokakuun 9. päivänä 1918 eduskunta valitsi Suomelle kuninkaaksi saksalaisen Hessenin prinssi Friedrich Karlin, josta piti tulla Väinö I.
 |
| Hessenin prinssi Friedrich Karlin puolisoonsa kanssa. |
Tilanne muuttui nopeasti, kun Saksa kärsi marraskuussa tappion ensimmäisessä maailmansodassa. Suomalaisten onneksi Friedrich Karl luopui vapaaehtoisesti kruunustaan joulukuussa ehtimättä koskaan edes käydä valtakunnassaan.
Samalla kun maailmansodassa hävinneeseen Saksaan otettiin etäisyyttä, pyrittiin parantamaan suhteita sodan voittajavaltoihin. Saksalaisyhteistyötä ajanut Svinhufvud erosi maan asioita johtavan valtionhoitajan tehtävistä, ja hänen seuraajakseen tuli Mannerheim.
TEHTÄVÄ 2.:
a) Selitä mitä tarkoittaa monarkia?
b) Miten monarkian kannattajat perustelivat Suomen muuttamista kuningaskunnaksi?
Ståhlberg- tasavallan ensimmäinen presidentti
Keväällä 1919 järjestettiin eduskuntavaalit, joissa sosiaalidemokraatit olivat jo mukana. Tasavaltaa kannattavat ehdokkaat saivat eduskuntaan enemmistön, ja eduskunta hyväksyi Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon.
Maan johtoon tulevalle presidentille annettiin vahvat valtaoikeudet. Eduskunta valitsi Suomen ensimmäiseksi presidentiksi Kaarlo Juho Ståhlbergin, joka oli ollut laatimassa hallitusmuotoa ja kannattanut tasavaltaa alusta saakka. Ståhlberg voitti oikeiston ehdokkaan Mannerheimin äänin 143- 50. Vasemmiston ja keskustan edustajat eivät halunneet valkoisen armeijan entisestä ylipäälliköstä Mannerheimista Suomen presidenttiä. Tämän vuoksi he äänestivät vaaleissa ”pienemmän pahan” eli Ståhlbergin presidenttiyden puolesta.
Tärkeitä yhteiskunnallisia uudistuksia
Ståhlberg pyrki eheyttämään kansakuntaa ja kuromaan sisällissodan haavoja umpeen jatkamalla punavankien armahtamisia. Vaikka oikeisto arvosteli Ståhlbergiä rajusti punaisten suosimista, maassa alettiin tehdä tärkeitä uudistuksia. Torpparivapautuslaki ja niin sanottu Lex Kallio antoivat torppareille ja maaseudun tilattomalle väestölle mahdollisuuden lunastaa itselleen maata. Oma maatila ja leivän syrjään pääseminen rauhoittivat mieliä ja yhteiskunnallisia oloja.
Tärkeä uudistus oli laki yleisestä oppivelvollisuudesta. Oppivelvollisuus antoi kaikille mahdollisuuden käydä koulua yhteiskunnallisesta asemasta tai varallisuudesta riippumatta. Lisäksi säädettiin lait uskonnonvapaudesta, sananvapaudesta, kokoontumisvapaudesta ja painovapaudesta.
Puolueiden pitkään ajama kieltolaki (alkoholin kieltolaki) astui voimaan vuonna 1919. Alkoholin valmistaminen, myyminen ja hallussapito oli nyt kiellettyä. Laki oli vaikeasti valvottavissa ja heikensi yleistä lainkuuliaisuutta, ja siksi siitä luovuttiin neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen vuonna 1932.
3. Ståhlberg teki tärkeitä yhteiskunnallisia uudistuksista.
Mitä seuraavat uudistukset tarkoittavat?
a) Lex Kallio
b) Oppivelvollisuuslaki
c) Kieltolaki
3. Ståhlberg teki tärkeitä yhteiskunnallisia uudistuksista.
Mitä seuraavat uudistukset tarkoittavat?
a) Lex Kallio
b) Oppivelvollisuuslaki
c) Kieltolaki
Suur-Suomi ja Tarton rauhansopimus
Vuosina 1918-1922 suomalaisia aseistettuja vapaaehtoisjoukkoja tunkeutui useaan eri otteeseen Neuvosto-Venäjälle kuuluvan Itä-Karjalasta alueita Suomen yhteyteen. Suur-Suomen luomisen kannustimena olivat alueen luonnonvarat ja tavoite saada kaikki suomensukuiset kansat liitetyksi Suomen yhteyteen. Sotaretkistä on käytetty nimitystä heimosodat.
Suomen ja Neuvosto-Venäjän välinen raja oli määrittelemättä aina vuoteen 1920 asti, jolloin maiden välinen rauhansopimus allekirjoitettiin Tartossa, Virossa. Suomi sai yhteyden Jäämerelle Petsamon kautta, mutta joutui luopumaan miehittämistään Repolan ja Porajärven alueista Itä-Karjalassa. Suur-Suomi jäi sen takia syntymättä. Suomen suhteet itänaapuriin olivat viileät ja epäluuloiset koko 1920-ja 1930-luvun.
TEHTÄVÄ 4.:
HAE HISTORIAN TEKSTI- SEKÄ TEHTÄVÄKIRJA.
TEE TEHTÄVÄKIRJASTA TEHTÄVÄ 1a-b (sivu 18).
TEHTÄVÄ 4.:
HAE HISTORIAN TEKSTI- SEKÄ TEHTÄVÄKIRJA.
TEE TEHTÄVÄKIRJASTA TEHTÄVÄ 1a-b (sivu 18).
Ahvenanmaa - Ruotsille vai Suomelle?
Suomella oli rajaongelmia myös lännessä. Sisällissodan aikana ahvenanmaalaiset olivat vedonneet ruotsalaisiin, että ruotsinkielinen Ahvenenmaa liitettäisiin osaksi Ruotsia. Suomi sääti Ahvenenmaan itsehallintolain pitääkseen asukkaat tyytyväisinä, mutta kieltäytyi järjestämästä ahvenenmaalaisten haluamaa kansanäänestystä saaren kohtalosta.
Suomen ja Ruotsin välejä tulehduttanut kiista saarten omistuksesta jätettiin ratkaistavaksi Kansainliitolla, joka oli perustettu ensimmäisen maailmansodan jälkeen turvaamaan rauhaa. Kansainliitto asetti tutkimuskomission, joka vieraili Suomessa, Ruotsissa ja Ahvenanmaalla. Laivamatka Turun saariston sokkeloiden kautta Ahvenenmaalle sai komission jäsenet vakuuttuneiksi, että Ahvenenmaa oli osa Turun saaristoa. Kansainliitto ratkaisi asian Suomen eduksi vuonna 1921. Ruotsi tyytyi ratkaisuun, ja maiden väliset suhteet alkoivat hitaasti parantua.
TEHTÄVÄ:
TEE TEHTÄVÄKIRJASTA TEHTÄVÄ 6. (sivu 19).
TEEMA: Punaisten ja valkoisten sota
Punaiset kaappaavat vallan:
Osa työväestöstä ja maaseudun köyhälistöstä ei enää luottanut politiikkoihin ja eduskunnan kykyyn tai haluun muuttaa maan asioita. Osa sosiaalidemokraateista katsoi senaatin perustaman suojeluskunnan turvaavan parempiosaisten etuja, ja estävän työväkeä saavuttamasta päämääriään. Nämä ns. radikaalit sosiaalidemokraatit halusivat ryhtyä vallankumoukseen. Bolsevikkien onnistunut vallankumous Venäjällä toimi esimerkkinä Suomen työväestölle. He olivat sitä mieltä, että myös Suomessa olisi tehtävä vallankumous.
Kun senaatti otti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi, suomen armeijaksi, annettiin punakaarteille heti seuraavana päivänä käsky aloittaa vallankumous. Tammikuun 27. päivä iltana Helsingin työväentalon torniin syttyi punainen lyhty merkiksi, että vallankumous oli alkanut.
Tammikuun lopulla 1918 punakaartit yrittivät vangita hallituksen jäsenet ja vallata pääkaupungin tärkeitä rakennuksia. Hallitus oli kuitenkin jo paennut Helsingistä. Vallan kaapanneet punaiset perustivat oman hallituksensa. Sen johtajaksi valittiin Kullervo Manner (Katso linkki!). Punaisten tärkeintä tukialuetta oli Etelä-Suomi, koska siellä oli teollisuutta ja näin työläisä ja lisäksi runsaasti maatyöläisiä.
Suomen laillisen hallituksen eli valkoisten hallitsemaksi alueeksi tuli Pohjois-Suomi ja erityisesti Pohjanmaa. Heidän johtajansa kenraali Mannerheimin käski valkoisten suojeluskuntien kerätä aseet pois venäläisiltä varuskunnilta. He ottivat venäläisten aseet itselleen ja lähettivät venäläiset kotiin. Valkoiset saivat vahvistusta Saksassa koulutetuilta jääkäreiltä. Valkoisilla oli nyt siis aseita sekä koulutettuja sotilaita.
Kansallissodan vaiheet
Suomen vallankumousta kutsutaan myös kansalaissodaksi, koska siinä oli vastakkain omaan maan kansalaisia.
Sodan aluksi punaiset joukot yrittivät edetä pohjoiseen katkaistakseen Savon ja Pohjanmaan välisen radan estääkseen näin valkoisten kuljetukset sekä jakaakseen valkoisten hallitseman alueen kahteen osaan.
Aluksi valkoiset vain torjuivat punaisten hyökkäykset. Näin koska he halusivat aikaa kouluttaa jääkäreiden avulla omia miehiään. Keväällä valkoisten joukot hyökkäsivät etelään ja valtasivat Tampereen huhtikuussa 1918. Toukokuun puolivälissä koko Suomen alue oli valkoisten valvonnassa. 108 päivää kestänyt kansallissota oli ohitse.
Suomen kansallissota asetti oman maan kansalaiset toisiaan vastaan. Sotaa käytiin asein ja moni ihminen sai surmansa. Tuhansia ihmisiä tapettiin ja teloitettiin myös varsinaisten sotataisteluiden ulkopuolella. Osa ihmisistä kuoli vankileireillä, joissa oli kova puute ruoasta ja paljon tauteja. Suomen kansallissodassa kuoli lähes 37 000 ihmistä. Suomen kansallis- eli sisällissota jakoi suomen maan henkisesti kahtia vielä pitkään sodan päätyttyä.
TEHTÄVÄT:
Kirjoita tehtävien vastaukset kansiossasi olevaan " Suomen sota" tiedostoon.
Muista numeroida tehtävät.
Kirjoita kokonaisia virkkeitä ja muista sekä isot alkukirjaimet että pisteet.
1. Miksi Etelä-Suomi oli punaisten hallussa sadan alussa?
2. Miksi valkoiset voittivat Suomen sisällissodan?
3. Kopioi alla oleva taulukko Paint-ohjelmaa käyttäen tiedostoosi. (Kysy ohjeet opettajalta.). Tulosta koko "Suomen sota" tiedosto täytä taulukko ja palauta tehtävät opettajalle.
Muista, että tehtävät arvioidaan!!
EI TYÖTÄ, EI RUOKAA
Ensimmäisen maailmansodan aikana Pietarin puolustusta varten Suomen rannikolle rakennettiin linnoitusketju sekä Venäjän monimiljoonaisen armeijan varustaminen työllistivät suomalaisia. Asiat muuttuivat Venäjän vuoden 1917 vallankumouksien myötä, kun linnoitustyöt ja sotatarviketilaukset loppuivat. Moni jäi työttömäksi ja ilman palkkaa.
Venäjältä aiemmin saadut viljatoimitukset loppuivat sodan ja vallankumouksen myötä kokonaan. Kotimaassa vuoden 1917 viljasato jäi heikoksi, eikä helpotusta asiaan saatu muistakaan maista, koska sota esti normaalin kaupankäynnin.
Sokerin, voin, lihan ja maidon myyntiä täytyi rajoittaa eli säännöstellä, että ruokaa riittäisi kaikille.Ostokorteilla (Katso linkki!) pyrittiin takaamaan, että jokainen saisi tärkeitä elintarvikkeita. Säännöstelystä huolimatta elintarvikkeita oli niukasti ja ruoan hinta nousu nopeasti syksyllä 1917. Elintarvikkeiden, kuten jauhojen, voin ja maidon hinta kallistuivat suuresti.
Ruokapula ja elintarvikkeiden korkeat hinnat koskettivat kipeimmin kaupunkien työväestöä. Ruokaa riitti kaupungeissa niille, joilla oli varaa maksaa siitä.
Maaseudulla elintarviketilanne oli parempi, mutta maanviljelijät eivät halunneet luopua omista varastoistaan, koska pelkäsivät itse joutuvansa myöhemmin kärsimään puutteesta.
Pula ruuasta kärjistyi monilla paikkakunnilla väkivaltaisiksi ruokamellakoiksi ja lakoiksi. Kiihtyneet väkijoukot tyhjensivät luvattomasti vilja- ja voivarastoja sekä kauppoja. Nälkä ja työttömyys johtivat yhä vakavampiin yhteenottoihin. Lehdet pahensivat tilannetta kirjoittamalla kärjistetysti väestöryhmien vastakkainasettelusta ja ongelmista.
Suomessa oli lähes nälänhätä joka vaikeutti eniten köyhien työläisten elämää. Työläiset uskoivat, että vain sosialismi pystyi tarjoamaan heille paremman elämän.
TEHTÄVÄT:
Luo tiedosto nimeltään "Suomen historia". Kirjoita dokumenttiisi vastaukset tämän urakan kaikkiin tehtäviin.
Muista numeroida tehtävät.
Kirjoita kokonaisia virkkeitä ja muista sekä isot alkukirjaimet että pisteet.
1. Mihin suomalaiset olivat tyytymättömiä?
MAASTA PUUTTUI JÄRJESTYSVALTA
Väliaikaisen hallituksen valtaantulon myötä suuret joukkokokoukset olivat taas sallittuja. Rauhalliset lakot ja mielenilmaukset olivat sallittuja, mutta olojen kiristyessä ne muuttuivat rajuimmiksi. Lakot ja mielenilmaukset alkoivat riistäytyä käsistä.
Keisarinvallan romahdettua Suomessa ei ollut kunnollista järjestysvaltaa. Suomessa oli toki vielä itsenäistymisen jälkeenkin paljon venäläisiä sotilaita ja poliiseja, mutta heidän läsnäolonsa vain lisäsi suomalaisten levottomuutta.
Porvariston suojeluskunnat ja työväestön punakaarti:
Järjestyksen pito oli vaikeaa, koska Suomella ei ollut omia sotilaita eikä poliiseja.
Järjestysvallan puutteen ja lakkojen takia porvaristo perusti aseellisia suojeluskuntia. Suomalaiset alkoivat hankkimaan aseita.
Jo aikaisemmin työväestö oli perustettu sosialistisia punakaarteja pitämään yllä järjestystä. Punakaartien tehtäväksi määriteltiin ”nykyisinä levottomina aikoina suojella työväen yhdistys- ,lausunto- ja painovapautta sekä yleensä olla työväenluokan oikeuksien turvana”.
Myös oikeiston puolella perustettiin ja aseistettiin suojeluskuntia eli valkokaarteja.
Suojeluskunnat katsoivat tehtäväkseen järjestyksen valvomisen ja porvariston ja talonpoikien omaisuuden suojelemisen.
TEHTÄVÄ:
2. a) Ketkä perustivat punakaarteja
b) Ketkä perustivat suojeluskuntia?
TUNNELMAT KIRISTYIVÄT LAKKOJEN AIKANA
Paheneva elintarviketilanne, torppareiden huono asema ja työväen uudisvaatimukset tekivät vuodesta 1917 ennennäkemättömän lakkovuoden. Torpparit ja maaseudun tilaton väestö lakkoilivat maaseudulla ja työläiset kaupungeissa. Lakkojen takia osa peltotöistä jäi tekemättä ja tehtaissa koneet pysähtyivät.
Sosialistit kirjoittivat tavoiteohjelmaan nimeltä: ”Me vaadimme.” Tavoiteohjelmassa vaadittiin isoja yhteiskunnallisia muutoksia. Näitä vaadittuja muutoksia olivat muun muassa työajan lyhentäminen yleiseen kahdeksan tunnin työaikaan, torppareille oikeus lunastaa torpan maat omakseen ja uudistukset kunnalliseen vaalilakiin.
Oikeistolainen eduskunta ei hyväksynyt ohjelmaa.
Tilanomistajat eivät voineet ymmärtää, miten lehmät ja peltotyöt saataisiin hoidettua kahdeksan tunnin työpäivän aikana, ja miksi heidän tulisi jakaa omat maansa torppareille tai muille tilattomille. Myös tehtaiden omistajia ärsyttivät työväestön kasvaneet vaatimukset ja toistuvat lakot.
Koska "Me vaadimme"-ohjelmaa ei hyväksytty, sosiaalidemokraatit julistivat (marraskuussa 1917) koko maata koskevan yleislakon (kutsutaan myös suurlakoksi). Punakaartilaiset ottivat vallan useilla paikkakunnilla. He miehittivät muun muassa Helsingin rautatieaseman.
Yleislakko kesti vain viikon. Jotta rauha maassa säilyisi, eduskunta suostui kahdeksan tunnin työpäivään ja kunnallinen vaalilaki uudistettiin.
SENAATTI RYHTYY VASTATOIMIIN
Yleislakon aikana marraskuussa 1917 työväen järjestyskaartien tekemät elintarvike- ja ase- etsinnät aiheuttivat porvarillisissa piireissä pelkoa ja katkeruutta. Kirjoita tehtävien vastaukset kansiossasi olevaan " Suomen sota" (TAI LUO SELLAINEN.) tiedostoon. ´
Muista numeroida tehtävät.
Kirjoita kokonaisia virkkeitä ja muista sekä isot alkukirjaimet että pisteet.
Työväen punakaartit saivat yhä vallankumouksellisimpia piirteitä. Punakaartilaisten ja maassa olevien venäläisten sotilaiden mahdollinen yhteistyö huolestutti porvareita.
TEHTÄVÄ:
Yleislakon kiihkeässä ilmapiirissä oli punakaartien ja suojelukuntien välillä tapahtunut verisiä yhteenottoja. Yli kolmekymmentä kuolonuhria osoitti otteiden koventuneen, ja porvaristo alkoi pitää työväestön vallankumousta todellisena uhkana.
Väkivaltaisen yleislakon seurauksena hallitus sai eduskunnalta luvan perustaa Suomeen oman armeijan. Tehtävä annettiin kenraaliluutnantti Mannerheimille (Katso linkki!).
Suojeluskunnista muodostettiin Suomen armeija, mutta sosiaalidemokraattien mielestä se oli rikkaita puolustava sotajoukko eikä koko Suomen armeija.
Suojeluskunnista muodostettiin Suomen armeija, mutta sosiaalidemokraattien mielestä se oli rikkaita puolustava sotajoukko eikä koko Suomen armeija.
 |
| Gustaf Emil Mannerheim |
3. Pohdi ja kirjoita: Miten ruoan puute vaikutti suomalaisten elämään ja mitä nälänhädästä seurasi?
TEEMA : Suomen itenäistyminen
TEEMA : Suomen itenäistyminen
URAKKA 2. / VIIKKO 39.:
SUOMEN SISÄLLISSOTAVUONNA 1918
Pyydä teksti- ja tehtävämoniste opettajalta.
Lue teksti alle viivaten mielestäsi tärkeimmät asiat.
Tee tehtävät.
Tehtyäsi tehtävät palauta moniste opettajalle!
URAKKA 1. / VIIKKO 38.
SUOMESTA TULEE ITSENÄINEN VALTIO
Maailmansota herättää toiveet Suomen itsenäisyydestä
Venäjä liittyi ensimmäiseen maailmansotaan kesällä 1914. Suomikin joutui sotaan, koska se oli osa Venäjää. Suomeen julistettiin sotatila ja ihmisten vapautta vähennettiin. Suomeen sijoitettiin lisää venäläisiä sotilaita koska Venäjä pelkäsi, että Saksa hyökkäisi Suomen kautta Pietariin.
Venäjä kärsi tappioita sodassa ja Suomalaiset oivalsivat, että heillä olisi tilaisuus irrottautua Venäjän hallusta. Ruotsi kieltäytyi antamasta apua Suomelle mutta Saksa lupasi auttaa Suomea itsenäistymään. Saksa halusi heikentää Venäjän mahtia ja koulutti suomalaisia nuorukaisia Saksassa jääkäreiksi. Sotilaskoulutuksen jälkeen suomalaiset jääkärit osallistuivat saksalaisten rinnalla taisteluihin Venäläisiä joukkoja vastaan
TEHTÄVÄ 1. Siirry tehtävään TÄSTÄ
TEHTÄVÄ 1. Siirry tehtävään TÄSTÄ
Suomi ja maaliskuun vallankumous Venäjällä
Ensimmäinen maailmansota aiheutti Venäjälle suuria tappioita. Pitkittynyt sota ja sen aiheuttama nälkä kyllästytti ihmisiä ja ajoi heidät kaduille osoittamaan mieltään sotaa ja Venäjän keisaria eli tsaaria vastaan.
Mellakoinnit johtivat vallankumoukseen maaliskuussa 1917 Venäjällä (Maaliskuun vallankumous). Keisari (tsaari) Nikolai II ja hänen perheensä vangittiin ja vietiin Siperiaan. Venäjällä loppui nyt vuosisatoja kestänyt tsaarien hallinto ja valtaan tuli ns. väliaikainen hallitus, jota johti aluksi pääministeri Kerenski ja myöhemmin liberaali ruhtinas Lvov.
Vallankumous kosketti myös Suomea, sillä koska Venäjällä ei ollut keisaria ei ollut suomella suurruhtinasta eli hallitsijaa. ( Tsaari Nikolai II oli ollut siis Suomen suurruhtinas.) Suomalaiset innostuivat venäjän vallankumouksesta varsinkin siitä, kun väliaikainen hallitus palautti Suomen lait sellaisiksi mitä ne olivat olleet ennen sortokautta.
Mellakoinnit johtivat vallankumoukseen maaliskuussa 1917 Venäjällä (Maaliskuun vallankumous). Keisari (tsaari) Nikolai II ja hänen perheensä vangittiin ja vietiin Siperiaan. Venäjällä loppui nyt vuosisatoja kestänyt tsaarien hallinto ja valtaan tuli ns. väliaikainen hallitus, jota johti aluksi pääministeri Kerenski ja myöhemmin liberaali ruhtinas Lvov.
Vallankumous kosketti myös Suomea, sillä koska Venäjällä ei ollut keisaria ei ollut suomella suurruhtinasta eli hallitsijaa. ( Tsaari Nikolai II oli ollut siis Suomen suurruhtinas.) Suomalaiset innostuivat venäjän vallankumouksesta varsinkin siitä, kun väliaikainen hallitus palautti Suomen lait sellaisiksi mitä ne olivat olleet ennen sortokautta.
Suomella oli nyt mahdollisuus itsenäistyä ja irtautua Venäjän vallasta. Suomen hallituksen sisällä nousi kuitenkin kiista siitä, kenelle keisarin valta kuului. Suomen eduskunta jakautui porvaristoon ja sosialisteihin eli sosiaalidemokraatteihin ja vallassa olivat sosiaalidemokraatit, jotka olivat voittaneet eduskuntavaalit vuonna 1916.
Sosialistinen- eli vasemmistohallitus halusi, että Venäjän keisarille kuuluneet tehtävät pitäisi siirtää Suomen eduskunnalle. Sosiaalidemokraatit halusivat, että Suomalaiset saisivat itse päättää omista asioista, eikä venäläisillä olisi oikeutta hallita Suomessa. Kun Venäjän keisarin valta siirtyisi Suomen eduskunnalle, sosiaalidemokraatit jotka olivat eduskunnassa enemmistönä, pystyisivät helpommin ajamaan haluamiaan uudistuksia.
Porvarillinen puolue, eteenkin ensimmäisestä maailmansodasta taloudellisesti hyötyneet teollisuusmiehet, halusivat, että asiat hoidettaisiin yhdessä venäläisten kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että he hyväksyisivät sen, että korkeinta valtaa Suomessa pitäisi Venäjän väliaikainen hallitus.
Sosiaalidemokraatit säätivät heinäkuussa 1917 päätöksen, joka mukaan Suomen eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi Suomessa. Päätöstä nimitetään historiassa valtalakisi. Sosiaalidemokraattien Laki hyväksyttiin Suomen eduskunnassa, mutta Venäjän väliaikainen hallitus ei hyväksynyt valtalakia koska se pelkäsi, että Suomi eroaisi pian Venäjästä. Suomen eduskunta hajotettiin.
TEHTÄVÄ 2.: Suomen eduskunta jakautui sosialisteihin ja porvareihin. Kumpi puoli halusi, että suomi saisi itse päättää omista asioistaan ja miksi? Kirjoita vastaus vihkoosi.
Sosialistinen- eli vasemmistohallitus halusi, että Venäjän keisarille kuuluneet tehtävät pitäisi siirtää Suomen eduskunnalle. Sosiaalidemokraatit halusivat, että Suomalaiset saisivat itse päättää omista asioista, eikä venäläisillä olisi oikeutta hallita Suomessa. Kun Venäjän keisarin valta siirtyisi Suomen eduskunnalle, sosiaalidemokraatit jotka olivat eduskunnassa enemmistönä, pystyisivät helpommin ajamaan haluamiaan uudistuksia.
Porvarillinen puolue, eteenkin ensimmäisestä maailmansodasta taloudellisesti hyötyneet teollisuusmiehet, halusivat, että asiat hoidettaisiin yhdessä venäläisten kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että he hyväksyisivät sen, että korkeinta valtaa Suomessa pitäisi Venäjän väliaikainen hallitus.
Sosiaalidemokraatit säätivät heinäkuussa 1917 päätöksen, joka mukaan Suomen eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi Suomessa. Päätöstä nimitetään historiassa valtalakisi. Sosiaalidemokraattien Laki hyväksyttiin Suomen eduskunnassa, mutta Venäjän väliaikainen hallitus ei hyväksynyt valtalakia koska se pelkäsi, että Suomi eroaisi pian Venäjästä. Suomen eduskunta hajotettiin.
TEHTÄVÄ 2.: Suomen eduskunta jakautui sosialisteihin ja porvareihin. Kumpi puoli halusi, että suomi saisi itse päättää omista asioistaan ja miksi? Kirjoita vastaus vihkoosi.
Suomi ja Lokakuun vallankumous Venäjällä:
Lokakuussa 1917 pidettiin Suomessa uudet vaalit. Nyt sosiaalidemokraatit hävisivät ja porvaristo nousi valtaan eduskunnassa.
Venäjällä Lenin keräsi ihmisiä tukemaan uutta vallankaappausta. Venäjä oli yhä sodassa ja kansa nälissään. Ihmiset olivat tyytymättömiä. Lenin lupasi kansalle rauhaa, leipää ja maata viljeltäväksi. Hän myös lupasi, että aatelisilta otettaisiin maat pois ja se jaettaisiin tavallisille ihmisille.
Venäjällä tapahtui lokakuussa 1917 uusi vallankumous. Tätä vallankumousta nimitetään historiassa lokakuun vallankumoukseksi. Leninin johtamat bolsevikit kaappasivat vallan väliaikaiselta hallitukselta. Venäjä julistettiin sosialistiseksi Neuvosto-Venäjäksi. Lenin nousi neuvostohallituksen johtoon.
Nyt Suomen porvaristo- eli oikeistohallitus halusi eroon sosialistisesta Venäjästä. Marraskuussa 1917 Suomen eduskunta päätti ottaa itselleen kaiken vallan Suomessa. Periaatteessa päätös merkitsi Suomen julistautumista itsenäiseksi, mutta itsenäisyyden saavuttamiseksi tarvittiin vielä itsenäisyysjulistus.
TEHTÄVÄT 3- 5: Kirjoita kysymykset ja vastaukset vihkoosi.
Tehtävä 3.: Suomen eduskunta jakautui sosialisteihin ja porvareihin. Kumpi puoli halusi nyt, että Suomi ottaisi kaiken vallan itselleen ja miksi?
Tehtävä 4.: Venäjän väliaikainen hallitus kaatui lokakuun vallankumouksessa.
a) Mikä tuli Venäjän uudeksi nimeksi?
b) Kuka nousi Venäjän johtoon?
Tehtävä 5.:
a) Minkä päätöksen Suomen eduskunta teki marraskuussa 1917?
b) Mitä se merkitsi?
c) Oliko suomi vielä itsenäinen. Perustele kantasi.
Suomen itsenäisyyden vahvistaminen:
Kiistaksi nousi se, että kuinka meneteltäisiin. Sosialistinen puolue halusi, että bolševikeilta eli neuvostohallitukselta pyydettäisiin hyväksyntää Suomen itsenäisyydelle. Porvarit eivät halunneet tiedustella bolševikeilta eli neuvostohallitukselta lupaa itsenäistymiseen, koska he eivät halunneet tunnustaa uuden neuvostohallituksen valtaa.
P.E.Svinhufvudin johtama hallitus julisti Suomen itsenäiseksi valtioksi ilman Neuvosto-Venäjän hyväksyntää. Itsenäisyydenjulistus annettiin 6. joulukuuta 1917. Vasta kymmenenvuotta myöhemmin tästä päivästä tuli Suomen itsenäisyyspäivä.
TEHTÄVÄ 6.: Siirry tehtävään TÄSTÄ!
Itsenäisyyden vahvistaminen
Itsenäisyydenjulistuksella ei ole merkitystä jos muut maat eivät tunnusta maata itsenäiseksi. Suomen itsenäisyydenjulistus ei saanut ulkomaiden hyväksyntää. Muut maat (valtiot) odottivat, että Neuvosto-Venäjä tunnustaisi ensin Suomen itsenäisyyden. Vasta sitten ne voisivat tunnustaa Suomen itsenäiseksi maaksi.
Suomen hallituksen oli pyydettävä bolševikeilta eli neuvostohallitukselta Suomen itsenäisyyden hyväksymistä. Neuvosto-Venäjä hyväksyi Suomen itsenäisyyden 4. tammikuuta 1918. Muut maat seurasivat perässä. Vuoden 1918 kuluessa 16 maata hyväksyi Suomen itsenäiseksi valtioksi. Iso-Britannia ja Yhdysvallat hyväksyivät Suomen itsenäisyyden keväällä 1919.
Suomalaiset eivät uskaltaneet juhlistaa itsenäisyyttään, ennen kuin sille oli saatu lopullinen varmuus. Vasta tammikuun 13.1918 järjestettiin juhlat itsenäisyyden kunniaksi. Itsenäisyys oli nyt saavutettu, mutta nuoren itsenäisen Suomen valtion kansa oli jakautumassa kahteen vastakkaiseen ryhmään.
TEHTÄVÄT 7. : Kirjoita seuraava tiivistelmä vihkoosi. Täydennä lauseet lukemasi perusteella. Voit käyttää tiivistelmän alla olevaa sanalaatikkoa apunasi.
Suomalaisille bolševikkien___________ ei tullut yllätyksenä. Suomen eduskunnassa oli vuoden 1917 vaalien jälkeen porvari eli _________enemmistö. Porvarien mukaan Suomen olisi __________ Venäjästä. Hallituksen päämääräksi tuli Suomen ________. Eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi valtioksi ____________. Suomi ei heti saanut _________ hyväksyntää _________________, koska muut maat halusivat, että ______________ hyväksyisi ensimmäisenä Suomen itsenäisyyden.
