USKONTO

KALVINISTINEN USKONPUHDISTUS

Maantietellinen sijainti:

Samaan aikaan kun luterilainen uskonpuhdistus kuohutti katolista kirkkoa saksanmaalla, uudisti Ranskassa syntynyt Jean Calvin kirkkoa Sveitsissä.

Painotus:
Calvin kuului aluksi Lutherin kannattajiin, mutta pian hän alkoi vaatia jyrkempää uudistusta ja selvempää eroa katoliseen oppiin kuin Luther.

Luther korosti armoa, Calvin Jumalan ankaruutta ja vihaa. Ihmisen tuli taistella syntiä vastaan ja osoittaa Jumalalle kuuliaisuutta. Calvinin johdolla Geneveen perustettiin tosiuskovaisten kaupunginraati joka valvoi kaupungin elämää. Tosiuskovaiset kaatoivat ihmisten viinat viemäriin ja hävittivät pelikortit. He myös pitivät huolen, etteivät ihmiset pukeutuneet liian koreisiin vaateisiin.

Luterilainen kristillisyys oli alun perin paljon leppoisampaa, esimerkiksi täysraittius ei kuulunut siihen. Luther tunnetaan pikemminkin vilpittömänä oluen ystävänä.

Calvinin kirkkoa kutsutaan reformoiduksi tai kalvinistiseksi. Kalvinistisista kirkoista poistettiin kuvat ja seinät kalkittiin valkoisiksi. Kalvinistit korostivat järkeä.

Ehtoollinen:
Calvinin käsitys ehtoollisesta poikkeaa täysin luterilaisesta ja katolisesta. Calvinin mukaan ehtoollisleipä ei ole Kristuksen ruumis eikä ehtoollisviini Kristuksen veri kuten luterilaiset ja katolilaiset opettavat. Calvinin mukaan ehtoollisaineet symboloivat Kristusta. Hänen mielestään Kristus ei voi olla läsnä ehtoollisaineissa, koska uskontunnustuksen mukaan hän istuu taivaassa Isän Jumalan oikealla puolella. Tämä ehtoollisjärkeily on hyvä esimerkki kalvinistisesta järkiperäisyydestä  eli rationalismista.

Leviäminen
Kalvinismi levisi Alankomaihin ja Brittein saarille, erityisesti Skotlantiin sekä sitä kautta Pohjois-Amerikkaan. Kalvinismilla on ollut huomattava vaikutus amerikkalaiseen yhteiskuntaan. Amerikassa syntyneet baptisti- ja helluntaikirkot ovat kalvinismin perillisiä.

ANGLIKAANINEN USKONPUHDISTUS

Protestanttisiksi kirkoiksi kutsutaan erityisesti luterilaista kirkkoa, kalvinistista kirkkoa ja anglikaanikirkkoa.

Maantieteellinen sijainti: 

Anglikaanikirkko syntyi Englannissa 1530- luvulla käytännöllisten syiden innoittamana. Englannin kuningas Henrik VIII halusi vaihtaa vaimoa, sillä hänen puolisonsa Katarina ei voinut saada lapsia. Katolisessa kirkossa ei hyväksytä avioeroa, mutta joissakin tapauksissa avioliitto voidaan mitätöidä. Paavi ei kuitenkaan suostunut mitätöimään Englannin kuningasparin avioliittoa, joten Henrik VIII katkaisi välit katolisen kirkon kanssa. Hän julisti itsensä Englannin kirkon pääksi ja antoi itselleen luvan vaihtaa vaimoa.

Anglikaaninen kirkko kuuluu protestanttisiin kirkkoihin, vaikka sen kirkonmenot säilyivät suitsutuksineen päivineen samanlaisena kuin katolisessa kirkossa. Opillisesti anglikaanikirkko muistuttaa luterilaista kirkkoa, sakramentteina pidetään kastetta ja ehtoollista. Anglikaanipapit voivat avioitua, ja naiset voivat toimia papin virassa.

Suomen evankelis- luterilainen kirkko ja Englannin anglikaanikirkko ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka perusteella esimerkiksi Englannissa asuvat suomalaiset voivat saada kaikki kirkolliset palvelut paikallisilta anglikaaniseurakunnilta ja päinvastoin. Luterilaiset voivat toimia täysin valtuuksin anglikaaniseurakunnissa ja anglikaanipapit luterilaisissa seurakunnissa.

KATOLINEN VASTAISKU

Luther ja hänen hengenheimolaisensa eivät suinkaan olleet ensimmäisiä paavin valtaa ja kirkon väärinkäytöksiä vastustaneita katolilaisia. Esimerkiksi 300 vuotta ennen Lutheria syntynyt fransiskaaniliike perustui samantyyppiseen protestiin, mutta se pysyi katolisen kirkon sisäisenä liikkeenä ja taipui paavilliseen kontrolliin.

Lutherin tapauksessa kävi toisin. Katolinen kirkko ei onnistunut tukahduttamaan Lutherin käynnistämää uudisliikettä eikä edes taittamaan sen terää. Lutherin ajatukset levisivät nopeasti eri puolille Eurooppaa, ja katolisen kirkon täytyi vastata niihin jollakin tavalla.

Katolinen kirkko yritti estää uskonpuhdistusaatteiden leviämistä sekä hyvällä että pahalla. Jälkimmäisiin keinoihin kuuluivat toisinajattelijoiden kurittaminen ja vainoaminen, rauhanomaisempiin keinoihin taas kirkon opin uusi tulkinta. Luterilaisuuden menesty pakotti katolisen kirkon määrittelemään oppiaan Lutherin esittämien teesien pohjalta. Paavi kutsui koolle kriisikokouksen, jonka tarkoituksena oli palauttaa opillinen yksimielisyys katoliseen kirkkoon, mutta tämä tarkoitus ei toteutunut. Trenton kaupungissa vuosien 1545-1563 välillä pidetyn perusteellisen kokouksen jälkeen katolinen kirkko ei enää edustanut koko läntistä kristikuntaa: siitä oli tullut vain yksi kirkkokunta toisten joukossa.

TEHTÄVÄÄN TÄSTÄ!

KATOLINEN VASTAISKU

Luther ja hänen hengenheimolaisensa eivät suinkaan olleet ensimmäisiä paavin valtaa ja kirkon väärinkäytöksiä vastustaneita katolilaisia. Esimerkiksi 300 vuotta ennen Lutheria syntynyt fransiskaaniliike perustui samantyyppiseen protestiin, mutta se pysyi katolisen kirkon sisäisenä liikkeenä ja taipui paavilliseen kontrolliin.

Lutherin tapauksessa kävi toisin. Katolinen kirkko ei onnistunut tukahduttamaan Lutherin käynnistämää uudisliikettä eikä edes taittamaan sen terää. Lutherin ajatukset levisivät nopeasti eri puolille Eurooppaa, ja katolisen kirkon täytyi vastata niihin jollakin tavalla.

Katolinen kirkko yritti estää uskonpuhdistusaatteiden leviämistä sekä hyvällä että pahalla. Jälkimmäisiin keinoihin kuuluivat toisinajattelijoiden kurittaminen ja vainoaminen, rauhanomaisempiin keinoihin taas kirkon opin uusi tulkinta. Luterilaisuuden menesty pakotti katolisen kirkon määrittelemään oppiaan Lutherin esittämien teesien pohjalta. Paavi kutsui koolle kriisikokouksen, jonka tarkoituksena oli palauttaa opillinen yksimielisyys katoliseen kirkkoon, mutta tämä tarkoitus ei toteutunut. Trenton kaupungissa vuosien 1545-1563 välillä pidetyn perusteellisen kokouksen jälkeen katolinen kirkko ei enää edustanut koko läntistä kristikuntaa: siitä oli tullut vain yksi kirkkokunta toisten joukossa.

Tämä tiistaina 24.11.2011

3. LÄNNEN KIRKKO JAKAUTUU

MARTIN LUTHERIN MATKA LUOSTARIIN JA TAKAISIN

Martin Luther  
Martin – suomalaisittain Martti - syntyi syksyllä 1483 Hans ja Margarethe Luderin perheeseen nykyisessä Keski- Saksassa . Lahjakas poika opiskeli eri kouluissa ja päätyi Erfurtin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Martin kävi koulunsa ja valmistui maisteriksi. 

Vuonna 1505 ukkosmyrsky yllätti hänet. hän huusi avukseen kaivosmiesten suojeluspyhimystä Pyhää Annaa ja lupasi ruveta munkiksi, jos hän selviäisi hengissä. Hän selvisi myrskystä ja hakeutui Erfurtin luostariin. 

 Munkkina Luther oli äärimmäisen tunnollinen ja ylitti kaikki luostarin asettamat vaatimukset, vaikka kyseinen Erfurtin augustinolaisluostari oli ankarasta askeesistaan tunnettu. 

Luostarissa ollessaan Martti opiskeli teologiaa ja hankki aikanaan korkeimman oppiarvon, tohtorin arvon. Hänet myös vihittiin papiksi eli pappismunkiksi vuonna 1510. Pappina toimiessaan hän oli yhtä tunnontarkka kuin munkkina: jumalanpalvelus piti toimittaa viimeistä piirtoa myöten oikein. Aina Lutherista kuitenkin tuntui, että mikään ei riitä, vaan hän on joutumassa kadotukseen. 

Luther lähetettiin Roomaan tapaamaan paavia. Roomasta paluun jälkeen Luther määrättiin Wittenbergin yliopiston raamatunselitysopin professoriksi. Hän muutti Wittenbergin luostariin ja ryhtyi ammattimaiseksi raamatun tutkijaksim ja yliopiston opettajaksi. 

Valmistellessaan luentoja Roomalaiskirjeestä hän koki ns. tornikokemuksen – kristillisen uskon todellinen ydin avautui hänelle: Jumala ei olekaan pelottava tuomari, vaan rakastava isä, joka pelastaa ihmiset armosta. Pelastusta ei siis voikaan ansaita tekemällä erilaisia tekoja, vaan se saadaan lahjaksi. Kaikki ihmiset ovat Jumalan edessä samalla viivalla.

TEHTÄVÄ:
Luo Word-dokumentti ja anna sille nimeksi "USKONPUHDISTUS". 
Vastaa KOKONAISIN VIRKKEIN seuraaviin kysymyksiin:

1. Kunka vanha MArtti Luther oli, kun hän myrskyn pelästyttämänä päätti ryhtyä munkiksi?
2. Mikä oli Lutherin keskeisin oivallus (tornikokemuksessa), kun hän tuki raamattua?

RAAMATULLA ANEKAUPPAA VASTAAN

Luther siis oivalsi, että Jumala hyväksyy ihmisen yhteyteensä pelkästä armosta. Ihmisen asema Jumalan edessä ei perustu lainkaan ihmisen tekoihin vaan yksistään Jumalan armoon. Tätä asiaa Luther alkoi nyt saarnata ja opettaa. 

Vähitellen Lutherille valkeni, että kirkon opetuksissa ja toiminnassa oli monia epäkohtia, joita hän halusi korjata. Vuonna 1517 hän kirjoitti 95 teesiä, jotka käsittelivät pääasiassa anekauppaa. 

Anekauppa  = kirkon myöntämä asiakirja, jonka voi ostaa ja jolla sai vapautuksen ”syntien ajallisista rangaistuksista”. Aneella voi siis vapautua kirkon määräämistä katumusharjoituksista tai lyhentää kiirastuliaikaa. 

Anekauppaa perusteltiin käsityksellä, jonka mukaan kirkolla on hallussaan aarre (thesaurus ecclesiae), joka koostuu pyhimyksiltä ”yli jääneistä” hyvistä teoista" joita anekaupassa myytiin syntisille aneina. 

Aneilla kerätyt rahat käytettiin esimerkiksi kirkkojen rakentamiseen, mutta niillä myös lihotettiin korkea- arvoisten kirkonmiesten rahapusseja. Ahneen anekauppiaan mainoslausetta siteerataan toisinaan vieläkin: ”Kun kolikko kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa”. Tällainen kaupankäynti oli ristiriidassa Lutherin oivaltaman armon kanssa.

Kiirastuli = Roomalaiskatolisen kirkon mukaan ihmisten kuolemanjälkeisessä kohtalossa on kaksi vaihtoehtoa: osa ihmisistä pääsee taivaaseen ja osa ihmisistä, nimittäin ne, jotka eivät ole katuneet syntejään ja ripittäytyneet niistä, joutuu kadotukseen. 

Taivaaseen menijöitä on taas kahdenlaisia: pyhimykset pääsevät kuoltuaan suoraan taivaaseen, mutta tavalliset, syntejään katuneet ihmiset joutuvat käymään kiirastulen kautta. Kiirastuliajan pituus riippuu siitä, kuinka ihminen on elänyt, mutta sitä voi lyhentää esim. aneilla ja vainajan omaisten kustantamilla sielunmessuilla. 
Oppi perustuu Raamatussa vain lyhyeen kohtaan, jossa mainitaan henkilöt, jotka ovat pelastuneet ”ikään kuin tulen läpi”. Se julistettiin roomalaiskatolisen kirkon viralliseksi dogmiksi Firenzen kirkolliskokouksessa 1439, mutta se oli syntynyt paljon aikaisemmin, sillä sitä opetti jo esimerkiksi paavi Gregorius Suuri 500- ja 600-lukujen taitteessa

TEHTÄVÄT:
Jatka vastaamista luomaasi Word-dokumenttin "USKONPUHDISTUS". Muista tallentaa dokumenttisi  välillä!


Vastaa KOKONAISIN VIRKKEIN seuraaviin kysymyksiin:

4. Mitä olivat aneet ja anekauppa?

5. Mitä Luther ajatteli niistä?

TEESIT KÄYNNISTIVÄT SUUREN VÄITTELYN

  

Vähitellen Lutherin kritiikki laajeni koskemaan paavin valtaa, luostarielämää, jumalanpalvelusta ja ehtoollisoppia sekä monia muita asioita.

Luterilaisen uskonpuhdistuksen alkusysäyksenä pidetään 95 teesiä, jotka Luther naulasi Wittenbergin linnankirkon oveen vuonna 1517.  Kirkon ovea käytettiin yleisenä ilmoitustauluna johon kiinnitettiin yliopiston akateemisen väitöstilaisuuden ajaksi tilaisuudessa käsiteltävät väittämät eli teesit.

Teeseissään Luther kritisoi voimakkaasti anekauppaa ja paavin suurta valtaa. Itse väitöstilaisuutta ei yliopistolla järjestetty, mutta Lutherin teesit herättivät suurta huomiota.

Latinaksi kirjoitetut teesit käännettiin pian saksaksi ja ne levisivät Wittenbergin kaupungin ulkopuolelle. Teesit käynnistivät väittelyn, jonka seurauksena Lutherin kannattajien ja paaville uskollisten välinen ero kävi täysin selväksi.

MUNKKI POLTTI PAAVIN KIRJEEN

Katolisen kirkon reaktio Lutherin väittämiin oli luonnollisesti torjuva. Paavi Leo X uhkasi Lutheria pannalla, mutta tämä poltti paavin kirjeen ja kirkollisia kirjoja julkisesti. Vuonna 1520 Luther julistettiin pannaan eli kirkonkiroukseen .

Kirkonkirous oli Lutherille liikaa ja hän poltti mielenosoituksellisesti paavin kirjeen eli bullan ja kirkkolakikirjan. Luther alkoi kirjoittaa kirjoja, joissa hän teki selkoa uskonkäsityksestään. Kirjapainon avulla hänen teoksensa levisivät laajalle ja uudet ajatukset saivat nopeasti kannatusta.

 PANNA

•eli kirkonkirous

•pannassa olija ei saanut osallistua jumalanpalveluksiin eikä kirkollisiin toimituksiin

•rangaistus merkitsi yhteisöstä pois sulkemista

•uskottiin myös, että pannassa olija ei pääse taivaaseen

 TEHTÄVÄT:
Jatka vastaamista luomaasi Word-dokumenttin "USKONPUHDISTUS". Muista tallentaa dokumenttisi  välillä!

Vastaa KOKONAISIN VIRKKEIN seuraaviin kysymyksiin:

6. Miten katollinen kirkko reagoi Lutherin teeseihin eli väittämiin?

LUTERILAINEN KIRKKO SYNTYY

Valtakunnankirous
Uskonpuhdistuksesta tuli poliittinen asia, kun Luther kutsuttiin vastaamaan sanoistaan Wormsin valtiopäiville. Hän ei kuitenkaan suostunut peruuttamaan opetuksiaan: ”Tässä seison, enkä muuta voi, Jumala minua auttakoon.”

Luther julistettiin valtakunnankiroukseen eli lainsuojattomaksi, mikä tarkoitti, että kuka tahansa olisi saanut hänet rangaistuksetta surmata.

Luther piileskelee:
Kirkonkiroukseen joutunut Luther yritti vedota keisariin vapautuakseen kirkonkirouksesta ja hänestä tuli myös yhteiskunnan silmissä lainsuojaton.

Kotimatkalla valtiopäiviltä Lutherin kimppuun hyökättiin, hän katosi ihmisten ilmoilta ja hänen luultiin kuolleen. Kyseessä oli kuitenkin ystävien järjestämä valehyökkäys, ja Luther piileskeli salanimen ja parran turvin vajaan vuoden verran Wartburgin linnassa. Wittenbergissä hänen tärkeimpänä suojelijanaan toimi Saksin ruhtinaskunnan vaaliruhtinas. Piileskellessään Luther ahkeroi kirjallisten töiden parissa ja käänsi mm. Uuden testamentin kreikasta saksaksi v. 1522. Lutherin kirjat ja käännöstyöt olivat hyvin tärkeitä saksan kirjakielen kehittymiselle.

  Wittenbergissä hänen tärkeimpänä suojelijanaan toimi Saksin ruhtinaskunnan vaaliruhtinas, joka tarjosi Lutherille turvapaikan Wartburgin linnasta lähellä Wittenbergiä. Siellä hän käänsi Raamatun saksan kielelle ja kirjoitti useita kirjoja.

Uskonpuhdistuksen vauhti kiihtyy:

Kun Luther palasi Wittenbergiin, hän huomasi, että uskonpuhdistus oli edennyt radikaalimpaan suuntaan. Vaikka Luther oli hyvin ankarasanainen kirjoittaja, hän oli uudistuksissaan kuitenkin maltillinen eikä halunnut repiä kirkkoa rikki. Hänen tarkoituksensa oli aluksi vain epäkohtien korjaaminen. Kun hän havaitsi tämän mahdottomaksi, taipui hän uuden kirkkokunnan perustamiseen ja kääntyi maallisten hallitsijoiden puoleen uskonpuhdistuksen toteuttamisessa.

Luther ei uudistuksissaan huitonut umpimähkään, vaan hän perusti kritiikkinsä selkeisiin  periaatteisiin.Yleensä periaatteita mainitaan olevan kaksi (sisältö- ja muotoperiaatteet), mutta Lutherin uudistukset voidaan selittää parhaiten neljän periaatteen pohjalta

Lutherin uskonpuhdistuksen 4 periaatetta:

1. Sisältöperiaate: ihminen pelastuu vain Jumalan armosta, ei tekojensa vuoksi
2. Muotoperiaate: Raamattu on uskon ja elämän ylin ohje
3. Yleisen pappeuden periaate: jokainen kristitty on ikään kuin pappi ja voi lähestyä Jumalaa, rukoilla ja tutkiskella kristillistä uskoa
4. Regimenttioppi: Jumala huolehtii maailmasta kahdella tavalla, valtion kautta ihmisten ajallisista tarpeista ja kirkon kautta ihmisen pelastumisesta. Kummallakin regimentillä on omat tehtävänsä.

Periaatteista käytäntöön: 

Pelastusta koskevan periaatteen pohjalta Luther kritisoi mm. anekauppaa, pyhimyskulttia ja luostarielämää. Raamattuperiaatteen pohjalta kritiikki kohdistui mm. kiirastulioppiin, ja paavin suureen valtaan. Regimenttiopin pohjalta kirkon ja valtion suhteet muuttuivat ja paavin asema kyseenalaistettiin. Yleisen pappeuden korostuksesta nousivat jumalanpalvelusuudistus, Raamatun kääntäminen kansankielelle ja kristinopin opetuksen tehostaminen. Papiston asema muuttui.

Luther ja hänen seuraajansa korostivat kansankielisen jumalanpalveluksen merkitystä, lukutaidon opettamista ja Raamatun kääntämistä ihmisten omille kielille. Wittenbergin kirkosta tuli maailman ensimmäinen luterilainen kirkko, ja Wittenbergin yliopistosta muodostui luterilaisen uskonpuhdistuksen keskus. Lutherin opetusta ja saarnoja saapui seuraamaan opiskelijoita pitkienkin matkojen takaa. Heidän mukanaan aatteet levisivät pitkin Eurooppaa. Lutheria kävi kuuntelemassa myös ensimmäisen Uuden testamentin suomennoksen laatinut Mikael Agricola.  

TEHTÄVÄT:
Jatka vastaamista luomaasi Word-dokumenttin "USKONPUHDISTUS". Muista tallentaa dokumenttisi  välillä!

Vastaa KOKONAISIN VIRKKEIN seuraaviin kysymyksiin:

7. Mitä tarkoittaa kansankielisyys? 

8. Miten Luther rupesi edistämään kansankielisyyttä?

 

Lutherin yksityiselämä:

Yksi epäkohdista, joihin Luther kiinnitti huomiota, oli luostarielämän pitäminen muita elämäntapoja parempana. Uskottiin jopa, että luostarielämä on varma tie taivaaseen. Lutherin mielestä kukaan ei pelastunut elämäntapansa vuoksi, vaan kaikki samalla tavalla Jumalan armosta. 

Tavallinen elämä, jossa ihminen tekee kunniallista työtä ja huolehtii perheestään ja lähimmäisistään, oli Lutherin mukaan mitä parhainta jumalanpalvelusta. Tämän opetuksen vuoksi munkkeja ja nunnia lähti luostareista ja niitä ruvettiin lakkauttamaan Lutherilaisessa uskonpuhdistuksessa.

Yksi karanneista nunnista oli Katharina von Bora, josta vuonna 1525 tuli Martti Lutherin vaimo. Perheeseen syntyi kuusi lasta.

Lutherin perhe asui ns. Mustassa luostarissa Wittenbergissä; omien lasten lisäksi pöydässä söi orvoksi jääneitä sukulaislapsia ja täysihoidossa olevia opiskelijoita. Katharina Lutherilla oli täysi työ taloudesta huolehtimisessa, sillä tohtori Martinus antoi helposti rahat taskuistaan vähäosaisille ja hänen aikansa kului moninaisissa työtehtävissä.

Protestanttius syntyi:

Vuonna 1530 Augsburgin valtiopäivillä esitettiin asiakirja, ns. Augsburgin tunnustus, josta tuli myöhemmin yksi keskeisimpiä luterilaisuuden perusasiakirjoja eli tunnustuskirjoja. Luther ei liene ollut tekstiin täysin tyytyväinen, mutta hyväksyi sen kuitenkin. Seuraavina vuosikymmeninä käytiin Saksassa uskonsotia, jotka päättyivät Augsburgin uskonrauhaan 1555. 

Luther kuoli sairauksien murtamana helmikuussa 1546 synnyinkaupungissaan Eislebenissä

Lutherin suomenettuja teoksia:

• Iso katekismus ja Vähä katekismus (1529)

Kaiken kaikkiaan Lutherin teosten suomennoksia on yli 250 nimikettä; osa niistä on teos- tai saarnavalikoimia. Lutherista puolestaan on kirjoitettu valtavasti teoksia ja suomeksikin niitä lienee kymmeniä.

TEHTÄVÄT:
Jatka vastaamista luomaasi Word-dokumenttin "USKONPUHDISTUS". Muista tallentaa dokumenttisi  välillä!

Vastaa KOKONAISIN VIRKKEIN seuraaviin kysymyksiin:

9. Miksi Protestanttisessa kirkossa ei ole luostareita?

Tähän 24.11.2011

 

KYSYMYKSET:

Voite vastata joko TÄSTÄ avautuvaan dokumenttiin yhdessä tai omiin tidostoihinne talennettuihin dokumentteihin (Nimi: Uskonnon tehtävä 4.11.) yksiksenne.

1. Kertokaa omin sanoin mitäseuraavat sanat tarkoittavat:

• NOVIISI 
• ERAKKO
• LUOSTARI